tiistai 14. kesäkuuta 2011

Baareja Barcelonassa

Olen kuullut sellaisen faktan, että Espanjassa olisi maailman eniten baareja asukasmäärää kohden. Uskon tuon olevan vakaasti totta.

Barcelona on pullollaan pullonsuuta tarjoavia houkutuksia sekä kuumalla kupillisella pystyssä pysyviä paikkoja; kahviloita ja baareja, kuppiloita ja pubeja. Sellaisen voi bongata lähes jokaisesta kadunkulmasta, eikä vaatimatonkaan ulkoasu jätä useinkaan listaansa vain parin juoman varaan, sillä useimmista oluen ja kahvikupillisen lisäksi saa jotain purtavaa. Baareihin onkin tyypillistä mennä aamukahville tai iltapäiväkupposelle, tai sitten myöhemmin illasta napostelemaan tapaksia ennen varsinaista suurempaa ateriaa. Niistä usein napataan sämpylä evääksi tai syödään paikan päällä esimekiksi lounaana. Baareissa rupatellaan ja juorutaan, luetaan lehtiä, tavataan ihmisiä, tehdään töitä tietokoneella...nämä baarit vastaavat siis lähinnä suomen kielellä kahviloita. Sitten on niitä, jotka joko muuntautuvat sulavasti kellon aikaa myötäillen juomaloiksi, tai niitä, jotka aukeavat vasta myöhempään illalla: on halpoja kulmakuppiloita, rentoja oleskelubaareja, hintavampia coctailpaikkoja, omaperäisesti sisustettuja illanviettopaikkoja... joka makuun.

Itselleni mieluisiksi illanviettopaikoksi ovat muovautuneet tietyt kantapaikat, mutta rakastan kokeilla aina uusia, ja löytää niiden joukosta helmiä, potentiaalisia lempparimestoja. Tässä muutamia, minne suosittelisin pimeän aikaan suunnistettavan (laitan parhaani mukaan linkkejä ja osoitteita, mutta voin kertoa, että aika monella paikalla ei oo varsinaisia nettisivuja):

On selvää, että parhaimmat paikat löytyvät lähes aina pikkukujilta: jopa sellaisilta joilla ei edes ole kunnon osoitetta tai nimeä, missä Google maps:n auto ei ole koskaan pyörähtänyt. Keskustassa aivan Placa Reialin lähettyvillä on katu nimeltään Escudellers Blancs, jonka varrella on ihania pikkupaikkoja kuten punaisiin valoihin sonnustautunut baari Sugar (Reuric, 21), skeittareiden ja muiden surffiheebojen rokkipaikka Nevermind (Escudellers Blancs, 3) sekä muutamia muita suloisia aloittelupaikkoja.
Uniikein sisustuksin lellittyjä baareja löytää myös Ramblan loppupäästä, c/Josep Anselm Clavé:lta, joka vaihtuu puolivälikatua c/Ample:ksi: siellä on esimerkiksi urbaani ja taiteellinen Monroe27, jonka lattia on lasia, seinät kivimuurattuja, ja jonka sisustuksessa on käytetty niin vanhoja idolikuvia kuin kattokruunua ja "kreisejä" luurankoja. Saman kadun varrelta löytyy myös lämpimän oloinen Buddha-baari, cooli ja rokkaava Bollocks sekä mustiapoikia vilisevä rento reggae-baari.

Vaikka La Ramblan toinen puoli, El Raval, ei olekaan kaikista hehkeimmin varustautunut yöelämään, sen värikkäästä ilmapiiristä löytää mukavia paikkoja, kuten neonvaloin loistavan Pepinon ja juomalamaisen, hämärän ja hirsipuisen nuorten suosiman olutpaikan L'ovella Negran.


En ehkä suosittelisi pikalomalaiselle kaikkien kaukaisimpien ja erikoisten paikkojen rymyämistä, ellei sitten ole varma siitä, minne haluaa mennä. Jos kuitenkin seikkailunhalua ja aikaa on riittämiin, ja erityisesti haluaa pois lomalaisten jaloista, itse suosittelisin tässäkin tilanteessa taas kerran Graciàa. Se ei ehkä ole kaikkien omin paikka, sillä sen rennon ilmapiirin ja monenkirjavan väen joukossa useimpiin mestoihin tuntuu luonnottomalta vaikkapa kopistella korkokengillä (tai sitten se pitää tehdä mielettömällä tyylillä). Kaupunginosassa on kuitenkin ehkä kaikista hurjimpia ja unikeimpia baareja, joita olen koskaan nähnyt. Metropysäkeistä ehkä Fontana ja Joanic sijoittuvat parhaimpiin kohtiin. Kaupungin suloisin terassiaukio on ehdottomasti Placa del Sol:lla. Mm. Noise i Art (Topazi, 26), Smoove Bar (María Cubí, 4) ja Dluz on kaikki viehättäviä drinkkipaikkoja. 

Useimmat baarit sulkevat ovensa kello kolmen aikoihin, joten etenkin perjantai-iltana on tärkeää, että matkassa on mukana myös suunnitelma B, sillä metro lopettaa kulkunsa kahdelta. Toiset baarit ovat tarkoitettu rupatteluun ja juomiseen, mutta jotkut sekoittavat baariolemuksensa klubiin tarjoamalla dj:n täydeltä musiikkia sekä joitakin neliömetrejä tanssilattiaa. Suurinta suosiota nauttivat paikat ovat olleet rakennuksen helmoissa iät ja ajat, toiset ovat uusia tulokkaita, ja monet vain kokelaita, joiden taival ei kannakaan kovin pitkälle, jos se ei löydä yleisöä rientoihinsa: tästä johtuen vaihtuvuus on välillä suurta, eikä esimerkiksi Google Mapsilla kaikkia nykyisiä paikkoja löydä sekä vastaavasti sen katukuvassa on joitain, jota ei enää ole olemassa. Kun illan suunnitelmia alkaa pohtimaan, on hyvä huomata, että päiväsaikaan monikaan illalla avautuva baari tai klubin tapainen ei näytä sellaiselta ollenkaan. Tilat on visusti säpissä autotallin peltiovea muistuttavilla liukuovilla, eikä suuret plakaattit korista ulkoasua: harvoimpa edes siitä saa selville, millainen, saati mikä kyseinen paikka on. Tämä on kuitenkin suurta silmään viilausta, sillä yölliseen aikaan sammakosta voi muuttua vaikka millainen prinssi. Ja nämähän ovat niitä aloittelupaikkoja sitten. Hyvällä itsekurilla parin jälkeen voikin mennä jo kotiin ja nukahtaa hymyillen mukavalle illalle, mutta ne oikeat Barna-bileethän alkaa vasta näiden sulkemisajan korvilla. Klubeista ja bailupaikoista kertoilen myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti