ensimmäinen kuva täältä, loput itseottamia
Vasta-avatulta Arenas de Barcelona- kauppakeskukselta on näinkin upeat näkymät Plaça d'Espanyalle. Shoppailuparatiisi on rakennettu entiseen härkätaisteluareenaan, joka antaa rakennelmalle ympyräisen muodon. (Härkätaistelut kiellettiin Kataloniassa viime vuodesta lähtien.)
Monikerroksisen keskuksen katolle on mahdollista mennä ihailemaan maisemia, jotka yltävät niin maailmannäyttelyn rakennelmiin (linnat, tornit, suihkulähteet), Joan Mirón viheriäiseen, mutta myös hiekkaiseen puistoon sekä kaupungin kattojen ylle. Tälle terassille on myös valmisteilla monta ravintolaa ja kuppilaa, joiden upea maisema-anti kiirinee myös hinnastoon.
Placa d'Espanya
Parc de Juan Miró
Itse ostosmahdollisuudet ylettyvät vaatteista, koruihin, hiustuotteisiin, markettivisiittiin ja kahvilan antimiin. Yllätykseksi kaupoista suurin osa on perinteisistä Espanjan halppisjäteistä poikkeavia, sillä Henkka Maukkaa tai Bershkaa ei täältä löyty. Nekin pikkukukkaroystävälliset puodit, jotka oli pystytetty (kuten Mango), olivat hieman erityylillä sisustettuja ja ehkä hieman erikoisempia vaatekappaleita myyviä versioita. Mielestäni mielekästä vaihtelua tuo juuri hieman harvinaisemmat vaate- ja koruliikkeet, joista ei ehkä mennä kymmenkappalein tavaraa mukaansa mättämään, mutta joista voi löytää jonkun kivan ja erilaisen jutun kuitenkaan maksamatta itseään kipeäksi. Lisäksi minua kiehtoi kampaamotuotteisiin erikoistuneet liikkeet sekä Fnac, Anttilan topten-osastoa vastaava lukutoukkien, musiikkidiggareiden, teknisille härveleille omistautuneiden ja elokuvahirmujen unelma.
Materiaalisen himon ohella ostarilla voi tyydyttää kuntoiluintoaan kuntosalilla tai juoksuradalla (!), jonka keskeneräinen versio näkyy ylläolevassa kuvassa. Rokkaaville kulttuurin janoisille se kätkee sisäänsä rock-museon. Yläkerran monisalisessa leffateatterissa pyöritetään filmejä ja valmistetaan pitkin käytäviä tuoksuvia pop corneja.
Henkilökohtaisesti paikka on sijoitettu houkuttelevaan paikkaan: junani viimeinen pysäkki nimittäin jättää minut Placa d'Espanyalle. Maanalaisista tunneleista ei tarvitse käytännössä kuin nousta maan pinnalle ja astella ovesta sisään.
Ainoa, mikä paikassa jäi kummittelemaan oli sen pelottava rakenne: paikkaa piti pystyssä pari jykevää pylväsrakennelmaa, mutta ympyrän muotoa kiertäviä käytäviä astellessa saattoi tuntea lattian värähtelevän jalkojen allaan. Epäilimme hetken rakennusinsinöörien aivokapasiteetin suuruutta, ja seuraavaksi laskeskelimme matemaattisia päässälaskuja arkkitehtuurisilla faktoilla. Emme tulleet muuhun tulokseen kuin siihen psykologiseen seikkaan, että tärisevät rakennelmat, olivat ne sitten jokin turvallisuusriski tai ei, voivat varmasti vaikuttaa mielekkyyteen vierailla kyseisessä kauppakeskuksessa.
Tunnisteet: Barcelona, vinkit
